Kiitos, kun jaat kavereillesi

Resilienssi – työelämässä menestymisen ehto

Väitän, että tänä keväänä on korostunut resilienssin merkitys työelämätaitona, se on ehto työelämässä menestymiseen. Jos haluat menestyä työssäsi, sinun on oltava joustava, resilientti. Olet varmaan joskus selaillut työpaikkailmoituksia ja huomannut, että lähes kaikissa ilmoituksissa ihannetyöntekijä määritellään joustavaksi? Syy on helppo ymmärtää, sillä joustavien henkilöiden on todettu selviävän jatkuvista orgaanisaatiomuutoksista, henkilöstön vähentämisestä, kiireestä, jatkuvasta kilpailusta, vaihtuvista tiimeistä ja uuden oppimisesta. Tässä kirjoituksessa avaan resilienssiä arjentasolla ja pohdin, miten kukin meistä voi omaa resilienssiään työelämätaitona parantaa.

Uusien työelämätaitojen taustalla on työn muutosta vauhdittavat digitalisaation kiihtyminen, kilpailun globalisoituminen, talouden pelisääntöjen muutos, liikkuvuus, demografinen muutos sekä kestävän kehityksen ja arvopohjan muokkaama toimintaympäristön muutos. Näiden muutosten vaikutukset näkyvät työpaikoilla tehtävätasolla uusien työelämätaitojen tarpeena, kuten resilienssikykynä.

Lähes muotisanaksi noussut resilienssi on kyky mukautua tai selviytyä odottamattomista haasteista. Resilienssi ei ole suinkaan synonyymi sanalle voittamaton tai stressitön, vaan resilientin työntekijän kohdatessa haasteita hänen positiivinen keskittymisensä auttaa hallitsemaan muutoksia ja hän pääsee nopeammin yli takaiskuista ja pystyy siirtymään eteenpäin. Joustavuus on siis yksi selviytymiskeino, joka auttaa työntekijöitä palautumaan työpäivän haasteista. En sano, että on joustettava kaikissa tilanteissa. On suurta viisautta tunnistaa omat voimavaransa ja osata sanoa myös ei.

Resilienssiä voi oppia, asenne ratkaisee

Miksi toiset hallitsevat stressiä paremmin kuin toiset ja menestyvät haasteita ja vastoinkäymisiä kohdatessaan, kun taas toiset hukkuvat työtaakan alle? Tutkimusten mukaan ne työntekijät, joilla on hyvät emotionaaliset, reflektiiviset, kognitiiviset ja itsensä johtamistaidot sekä  hyvä ongelmanratkaisutaito ja itsetunto ovat mukautuvampia stressitilanteisiin ja siten kokevat uupumista vähemmän. Määritelmä vilisee paljon moniulotteisia käsitteitä, mutta mielestäni yksinkertaisimmillaan kyse on avarakatseisuudesta sekä toisten huomioimisesta ja kunnioittamisesta. Kyky selviytyä paineista, vastoinkäymisistä ja epävarmuudesta riippuu myös omasta asenteesta. Kiteytettynä nämä asenteet ovat sitoutumista ympärilläsi oleviin ihmisiin ja tapahtumiin sekä halua osallistua muutoksen hallintaan sen sijaan, että luovuttaisi, eikä kohtaisi omaa epämukavuusaluettaan jättäen vaikuttamatta.

Ymmärrän, että aina asiat eivät ole näin yksinkertaisia, elämä on kokonaisuus ja monet asiat vaikuttavat lopputulokseen. Esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamisen on todettu eniten stressiä aiheuttavaksi tekijäksi aikataulupaineen ja jatkuvien työnmuutosten lisäksi ja siten resilienssiä vähentäviksi tekijöiksi. Paradoksaalista, että tänä etätyökeväänä samainen työn- ja perhe-elämän yhteensovittaminen koetaan hankalaksi, vaikka nyt etätyö on mahdollistanut joustavat aikataulut. Mielestäni tässä on kyse juuri siitä asenteesta, johon edellä viittasin. Vaihtoehtoja on kärjistäen kaksi, joko nauttia toivotusta etätyön mahdollistamasta työn ja perheen yhteensovittamisesta tai nurista nopeasta muutoksesta ”pakkoetätyöhön”. Tässä esimerkissä asenne ennen kaikkea helpottaa omaa elämää.

Resilientti luo ympärilleen hyvän fiiliksen

Mielestäni resilientti työntekijä on joukkuepelaaja, jolla on hyvät vuorovaikutustaidot ja verkostot. Toisin sanoen hän on sosiaalisesti lahjakas ja empaattinen. Havaintojeni perusteella resilientti työntekijä ylläpitää verkostojaan ja rakentaa luottamusta toisten kanssa säännöllisellä kommunikoinnilla.  Resilientin henkilön työyhteisöön tuoma ”hyvä fiilis” voidaan selittää tutkimuksilla, joiden mukaan positiivisilla tunteilla on työhyvinvointia ja -kykyä edistävä vaikutus.

Toiseksi nostaisin yksilön resilienssiä kuvaavaksi piirteeksi intohimon ja sinnikkyyden tavoitteiden saavuttamiseksi. Joukkuepelaajana hän tukee myös muita työyhteisön jäseniä tavoitteiden saavuttamisessa. Yksilön resilienssi on moniulotteinen kokonaisuus, se koostuu käyttäytymisestä, ajatuksista, asenteista, tiedoista ja taidoista. Tutkimusten mukaan työhön sitoutuminen vahvistaa resilienssiä, työhön omistautuminen lisää työnhallinnan tunnetta ja auttaa sopeutumaan stressiin. Kehittämällä erilaisia tapoja stressinhallintaan jokainen meistä voi kehittää omaa resilienssiään.

Tunnekokemusten tutkijana olen vakuuttunut emootioiden vaikutuksesta resilienssiin. Ajatus, joka liittyy myös emotionaaliseen älykkyyteen. Emotionaalisesti älykäs havaitsee, ymmärtää, ilmaisee ja hallitsee tunteitaan. Mitä paremmin ihminen ymmärtää itseään, sitä parempi hänen henkinen tasapainonsa ja sosiaalinen käyttäytymisensä on. Emotionaalinen älykkyys vaikuttaa tapaan, miten muutoksiin reagoidaan.

 

“The fight for change tomorrow we need to build resilience today.”

-Sheryl Sandberg-

 

Näin kehität resilienssiäsi työelämätaitona

Oman joustavuuden kehittäminen on henkilökohtainen matka itseensä, joka koostuu ajatuksista, asenteesta, käyttäytymisestä ja itsensä kehittämisestä vähitellen kohti asetettua tavoitetta. Seuraava lista ei ole tyhjentävä, eivätkä ainoita tapoja joustavuuden kehittämiseen työelämässä. Tärkeintä on tunnistaa itselle sopivat tavat ja uskaltaa kokeilla uusia tapoja.

  • Arvosta saamaasi sosiaalista tukea ja vaali sosiaalisia suhteita. Hyvät suhteet perheen ja muiden ystävien kanssa ovat tärkeitä. Verkostoituminen antaa sinulle laajemmat tukiverkostot.
  • Miellä ongelmat oppimisprosessiksi. Haasteet ovat mahdollisuuksia hankkia taitoja stressinhallintaan. Sinulla on koko elinikä aikaa oppia.
  • Hyväksy muutos osaksi elämää. Hyväksyntä helpottaa muutosvastarintaa, turha draama lisää sitä. Kaikkeen ei itse pysty vaikuttamaan, mieti mihin asioihin voit itse vaikuttaa, muuta ne.
  • Iloitse menestymisestäsi, olet sen ansainnut. Menestymisen tunne ohjaa jatkossakin alitajuntaa etsimään onnistumisia.
  • Tee realistiset tavoitteet ja pilko tavoitteesi pieniin askeliin. Pienet asteittaiset muutokset ovat hallittavampia ja pysyvämpiä kuin tavoitella kerralla suurta muutosta.
  • Luota itseesi, itseluottamus auttaa kehittämään joustavuutta.
  • Harjoittele optimismia, asenne ratkaisee. Tapa millä ajattelet voimistaa itseään, anna positiivisten ajatusten toimia puolestasi.

Jos haluat lukea lisää tällaista liity tästä sähköpostilistalle

Lisää lukemista aiheesta:

Kestävä työelämä ja työ teknologisessa muutoksessa

Building Personal Resilience at Work

Kiitos, kun jaat kavereillesi

Previous post Hyödyllisiä vinkkejä virtuaalitiimien johtamiseen
Next post Management vai leadership?

Vastaa