Vinkkejä verkkopedagogiikkaan
Oletko ensi kertaa tekemässä verkkokoulutusta? Mitä tehdä kun sisäinen halusi syttyy ja haluat suunnittella ensimmäisen verkkokoulutuksesi? Mietit miten voisit hyödyntää verkkopedagogiikkaa saadaksesi etenkin oppijan näkökulmasta mielenkiintoisen kokonaisuuden ja tukea häntä oppimisessa? Käsittelen tässä kirjoituksessa keskeisimpiä vinkkejä verkkopedagogiikkaan.
Jatkuva kasvu ja kiinnostus verkko-opiskeluun ovat herättäneet monia kysymyksiä, jotka liittyvät oppimisen suunnitteluun ja verkkopedagogiikkaan oppimisen tukemiseksi: Miten ohjaajien ja oppijoiden roolit ovat muuttuneet? Mitkä ovat sopivimmat vuorovaikutuksen ja viestinnän muodot? Kuinka muodollinen ja arkioppiminen voidaan yhdistää?
Verkko-oppimisessa on kolme keskeistä komponenttia: pedagogiset mallit, opetus- ja oppimisstretagiat ja pedagogiset välineet toisin sanoen teknologia. Nämä kolme komponenttia ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja ohjaavat verkko-koulutuksen suunnittelua. Tarkoitukseni on tässä kirjoituksessa avata pääpiirteittäin sitä, mitä pedagogiikkaan liittyviä näkökulmia on hyvä huomioida verkkokoulutuksen suunnittelussa, en kuitenkaan ota kantaa tekniseen toteutukseen tässä yhteydessä.
Pedagogiset mallit ja opetusstrategiat
Verkko-opetuksen suunnittelun tueksi on kehitelty monenlaisia teoreettisia lähestymistapoja ja pedagogisia malleja. Pedagogiset mallit toimivat verkko-opetuksen tukena ja luovat suuntaa oppimis- ja opetusprosessiin. Pedagogiset lähestymistavat johdetaan oppimisteorioista. Niiden taustalla on tämän hetkinen käsitys oppimisen luonteesta ja mallit auttavat organisoimaan oppimisen etenemistä mahdollisimman tehokkaasti ja strukturoidusti. Malli valitaan sen mukaan, edellytetäänkö oppijalta itseohjautuvuutta vai ohjattua toimintaa. Esimerkiksi tapahtuuko oppiminen ryhmässä vai yksin, onko opetus tiedon jakamista vai oppijan omaa tiedon tuottamista? Tyypillisimpiä pedagogisia malleja ovat ongelmalähtöinen oppiminen, kokemuksellinen oppiminen, case-pohjainen oppiminen, DIANA-malli, tutkivaa oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen, projektioppiminen ja kognitiivinen oppipoikamalli.
Opetusstrategiat ovat niitä toimintatapoja, joita ohjaajat käyttävät oppijoiden oppimisen helpottamiseksi. Opetusstrategiat ovat linkki teorian ja käytännön välillä. Opetusstrategiat perustuvat siis pedagogisille malleille, jotka puolestaan ovat johdettuja oppimisteorioista.
Verkko-oppimisessa pedagogiikka ja tekniikka kulkevat rinnakkain koko oppimisprosessin ajan, aina tehtävänannosta arviointiin asti. Verkko-oppimisen taustalla on pedagoginen suunnittelu ja tekniikan tehtävä on tukea ja helpottaa oppimista. Verkko-oppimiseen soveltuvia malleja ovat esimerkiksi DIANA-malli ja tutkivan oppimisen malli, sillä molemmat auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia ja mahdollistavat yhteisen tiedon rakentamisen ja sen edelleen muokkaamisen.
DIANA-malli verkko-opetuksen pedagogisena mallinna
DIANA- mallin kehittäjät, Aarnio ja Engvist painottavat dialogisuutta, autenttista oppimista ja yhteisöllistä tiedonrakentamista. Mallissa teoria ja käytäntö kietoutuvat yhteen ja oppimista tehostetaan dialogisin toimintatavoin. Autenttinen oppiminen korostaa oppijan opettamista mahdollisimman aidossa ympäristössä, kontekstisidonnaisuutta. Kyse on kokemuksellisesta oppimisesta, jossa oppimistehtävät liittyvät oppijan henkilökohtaiseen tilanteeseen, kuten omaa työhön, minkä tarkoituksen on rohkaista, motivoida ja sitouttaa oppija sekä siirtää osaaminen käytäntöön sanoittamalla oppiminen. DIANA-malli
Tutkiva oppiminen verkko-opetuksen pedagogisena mallina
Tutkiva oppiminen on puolestaan pedagoginen malli, jossa oppiminen nähdään tutkimusprosessin kaltaisena kokonaisuutena. Ajatuksena on, että oppija tuottaa tietoa asiantuntijan tavoin. Kyse on vaiheittain syvenevästä prosessista, jossa aikaisemman tiedon ymmärtäminen on keskeistä. Oppijat osallistuvat koko oppimisprosessin vaiheisiin suunnitelusta arviointiin ja keskiössä on oppijoiden oman ajattelun kehittäminen kokonaisvaltaisesti. Opettajan rooli on tukea ja ohjata oppijaa keskeisimpien asioiden ja käsitteiden havainnoinnissa. Miten ja miksi -kysymykset ovat opettajan keskeisiä välineitä. Tavoitteena on ajattelun kehittäminen ja opiskelijoiden ymmärryksen parantaminen. Tutkiva oppiminen
Trendit
Koska oppimistekniikoista on tullut yleismaailmallisia ja uutta tekniikkaa syntyy edelleen tuomalla uusia mahdollisuuksia, pedagogiset käytännöt kehittyvät jatkuvasti ja muuttuvat. Tämä ei tarkoita, että jotkut mallit ja pedagogiset käytännöt ovat kadonneet. Myös opettamisessa trendit vaihtelevat, kehotankin tutustumaan oppimisen, opetuksen ja erityisesti digitaalisuuteen liittyviin trendeihin. Kun suunnittelet verkko-opetusta on hyvä pohtia, miten opiskelijasi juuri tällä hetkellä haluavat opiskella. Esimerkiksi videot ovat tulleet vakiintuneiksi välineeksi digitalisessa oppimisessa ja sen käytön ennustetaan jopa kasvavan entuudestaan. Myös podcast ja muut äänitiedostot on yksi mahdollisuus tuottaa sisältöä. Trendit 2020
Toiseksi miettimällä mahdollisia tulevaisuuden osaamistarpeita, voit löytää juuri ne alueet, joita verkkokoulutuksesi opiskelijat haluavat. Osaamisen ennakointifoorumi
Pedagoginen käsikirjoitus, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Kun olet löytänyt verkko-opetuksesi aiheen, valitse ne menetelmät, jotka tukevat parhaiten oppimiselle asettamaasi tavoitetta. Kysy itseltäsi kenelle haluat koulutuksen osoittaa ja miksi? Mikä on lähtötaso ja mihin pyrit? Miten rakennat kokonaisuuden, jotta tavoitteet saavutetaan? Miten organisoit kokonaisuuden? Mikä on aikataulu? Sisällöllisen tuottamisen lisäksi myös ohjaus ja mahdollinen arviointi on suunniteltava etukäteen. Mitkä ovat pedagogiset lähtökohdat ja opetusmenetelmät? Millaiset oppimistehtävät tukevat oppijaa ja motivoivat häntä? Miten tuen oppimista? Tee pedagoginen käsikirjoitus eli verkkokurssin juoni siitä, mitä verkkokurssillasi tapahtuu nähdäksesi kokonaisuuden. Itse olen käyttänyt suunnittelussa visuaalisia Mindmappia ja aikajanaa.
Toteutuksen vaiheet tiivistettynä
- tarve tai/ja idea
- työkalut ja ratkaisut
- verkkokoulutuksen rakentaminen ja organisointi (sisältö, kuvat, linkit, aikataulut, tekijänoikeudet, tiedottaminen)
- verkkokoulutuksen lanseeraus – reagoi muutoksiin
- työvaiheet ja oppimistehtävät (ohjaajan läsnäolo ja tavoitettavuus)
- palautteet ja arviointi
Vinkkejä verkkopedagogiikkaan ja verkko-oppimista edistäviä tekijöitä
- Anna selkeät tavoitteet ja ohjeet
- Oppimisen mielekkyys: aikaisemmat opitun tiedostaminen ja uuden oppimisen siirrettävyys käytäntöön, kuten uuden osaamisen hyödyntäminen työelämässä sekä ongelmaratkaisutaitojen kehittyminen
- Tue vuorovaikutusta ja yhteistoiminnallisuutta, esimerkiksi toisilta oppiminen yhteisissä keskusteluissa ja projekteissa sekä rakentavan palautteen antaminen muille oppijoille.
- Ohjaa aktiivisuuteen ja omien tavoitteiden sanallistamiseen ja aikataulun suunnittelemiseen
- Rohkaise verkkokeskusteluun, yhteiseen keskusteluun osallistuminen avaa uusia näkökulmia omaan ajatteluun ja asioiden ymmärtämiseen
- Tue opiskelijoita ottamaan vastuu omasta oppimisestaan
- Anna oma asiantuntemuksesi opiskelijoiden käyttöön
- Välitavoitteiden asettaminen jäsentää tekemistä
- Reflektoi myös omaa tekemistäsi ja tee mahdollisesti tarvittvat muutokset
- Mahdollista sisällöllinen ja tekninen tuki tarvitseville
- Osallista: kokeile esimerkiksi Padlet-muistitaulua tai Kahoot-monivalintakisaa
