Työn muuttuessa digitaalisten taitojen vaatimus on kasvanut etenkin nyt kun etätyöskentely on lisääntynyt. Tarvitsemme uudistuskykyä ja itseohjautuvuutta. Mutta mitkä ovat riittävät digitaaliset taidot selvitäksemme arjessa ja päivittäisessä työssämme? Digitaalinen kompetenssi työelämätaitona?
Mitä digitaalinen kompetenssi tarkoittaa?
Digitaalinen kompetenssi työelämätaitona
Arjessa tarvittavat digitaaliset taidot ovat paljon muutakin kuin kyky hallita oudosti käyttäytyvää tietokonetta. Tekninen osaaminen on toki tärkeää, sillä työn suorittaminen vaatii taitoa käyttää erilaisia digitaalisia alustoja ja sovelluksia. Tarvittavat digitaaliset taidot ovat tietojen, taitojen ja asenteen kokonaisuus, josta käytän termiä digitaalinen kompetenssi. Käsitteenä se kuvaa uuden kokonaisvaltaisen osaamisen ja ominaisuuksien kokonaisuutta. Se on uusi työelämätaito.
Tiedon ja kokonaisuuksien hallinta
Teknisen osaamisen lisäksi digitaalinen kompetenssi sisältää kyvyn hallita tietoa ja yhdistää tietoja kulloinkin tarvittavaksi kokonaisuudeksi. Tieto on usein hajallaan ja olennaisen erottaminen voi olla haastavaa puhumattakaan hakemiseen käytetystä ajasta, joka on useimmiten pois tehokkuudesta. Osaaminen tehostaa ajanhallintaa, joka sekin on yksi keskeisistä työelämätaidoista.
Dialogi
Työyhteisön viestinnän siirtyminen enenevästi digitaalisille alustoille etä- ja hybridityön lisääntyessä tähdentää viestinnän ja yhteistyön merkitystä digitaalisilla alustoilla. Tämä tarkoittaa käytännössä kykyä ilmaista itseään selkeästi ja osallistua rakentavaan muut huomioivaan dialogiin. Viestintä taitoja tarvitaan niin hyödynnettäessä sosiaalisen median kuin verkkooppimisympäristöjen alustoja organisaation asiantuntijoiden välisessä kommunikoinnissa. Aktiivinen, jäsentynyt ja olennaiseen keskittyvä viestintä lisää organisaatiossa olevan tiedon läpinäkyvyyttä sekä lieventää tietotulvan alle jääneen olennaisen tiedon löytymisen tuskaa.
Asenne
Digitaaliseen kompetenssiin kuuluu olennaisena osana positiivinen asenne niin teknologiaa kun sen tuomien toimintatapojen ja työprosessien muutosta kohtaan sekä haluun kehittää omaa osaamistaan. Positiivinen suhtautuminen ja utelias mieli ovat perusta ammatilliselle kehittymiselle.
Ydinosaamisalueet ja kontekstuaaliset taidot
Yhteenvetona voidaan todeta digitaalisen kompetenssin sisältävän seitsemän ydinosaamisaluetta: tekninen osaaminen, tiedonhallinta, viestintä, yhteistyö, luovuus, kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisukyky. Edellisten lisäksi se sisältää viisi kontekstuaalista taitoa, joita vaaditaan hyödynnettäessä näitä ydinosaamisalueita. Kontekstuaalisia taitoja ovat eettinen ja kulttuuritietoisuus, resilienssi, itseohjautuvuus sekä elinikäinen oppiminen.
Usein digitaalisesta kompetenssista puhutaan yksilön taitona, niin kuin edellisestä määritelmästä ilmeni. Tässä kirjoituksessa haluan kuitenkin korostaa sen monitasoisuutta. Seuraavaksi pohdin digitaalista kompetenssia monitasoisena ilmiönä. Näkemykseni perustuu kirjallisuuteen sekä keskusteluihin digitaalisilla alustoilla työskentelevien kanssa.
Digitaalisen kompetenssin merkitys yksilölle
Yksilön näkökulmasta digitaalinen kompetenssi liittyy oman työn tehostamiseen, työn mielekkyyteen, työn ja osaamisen kehittämiseen sekä työmarkkinakelpoisuuteen. Tehokasta ja sujuvaa digitaalisten välineiden hallintaa voidaan pitää jopa edellytyksenä hektisessä työympäristössä menestymiselle.
Digitaalinen kompetenssi kansalaistaitona
Karkeasti jaotellen työyhteisössä on ihmisiä, jotka suhtautuvat asioihin joko negatiivisesti tai positiivisesti. Käymieni keskustelujen pohjalta, olen tulkinnut, että monet niistä henkilöistä, jotka ilmaisevat suhtautuvansa negatiivisesti muun muassa muuttuneisiin työprosesseihin omaavat itseasiassa riittämättömät digitaaliset taidot. Digitaalisen kompetenssin kehittäminen on korostetusti yksilöllä itsellään, koska sen ajatellaan olevan ”kansalaistataito”, joka jokaisella on hallussa. Toki oppiminen on omalla vastuulla, mutta ymmärrys ihmisten taitojen erilaisuudesta voi olla avain negatiivisen asennoitumisen taustalla oleviin todellisiin tekijöihin. Yksilön digitaalisen kompetenssin puute heijastuu pitkällä aikavälillä myös hyvinvointiin ja työn sisällön köyhtymiseen, joilla on vaikutusta myös organisaation ja yhteiskunnan tasoilla.
Myönteinen asenne
Myönteinen asennoituminen teknologiaan ja ylipäätään muutokseen edesauttaa useimmiten oman digitaalisen kompetenssin kehittämistä. Henkilökohtaiseen kehittymiseen liittyvät tekijät motivoivat ja myönteiset asenteet lisäävät yksilöiden toimijuutta itsensä kehittämiseen. Ne henkilöt, jotka suhtautuvat myönteisesti digitaaliseen kompetenssiin ja yleensä ammatilliseen kehittymiseen perustelevat ammattitaitonsa kehittämistä työn merkityksellisyydellä ja työmarkkinakelpoisuuden säilyttämisenä. Digitaalinen kompetenssi nähdään osana ammatin vaatimuksia ja tulevaisuuden muutoksia.
Myönteiset asenteet digitaalista kompetenssia kohtaan liittyvät myös itsetuntoon ja sisäiseen motivaatioon. Oman ammattitaidon arvostaminen sekä onnistumisen kokemukset osaltaan lisäävät oman työn arvostusta ja myönteistä suhtautumista ammatillisten ja digitaalisten taitojensa kehittämiseen. Empiirisen aineistoni pohjalta työntekijöillä on pääosin riittävät digitaaliset taidot ja positiivinen suhtautuminen niin muutosta kuin digitaalisia taitoja kohtaan, mikä osoittaa organisaatioiden onnistuneen ainakin osittain muutoksen hallinnassa.
Reflektointi ja resilienssi
Oman osaamisen reflektointi suhteessa tulevaisuuden tarpeisiin ja omiin tavoitteisiin on elintärkeää riippumatta siitä, mitä osaamista halutaan kehittää. Henkilöt, joilla on hyvät digitaaliset tiedot, taidot ja myönteinen asenne ovat joustavampia ja kykenevät arvioimaan paremmin digitaalista ympäristöä ja omaa osaamistaan suhteessa vaatimuksiin muuttuvissa työympäristöissä. Rohkenen väittää, että digitaalisen kompetenssin kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi yksilön resilienssi henkisenä voimavarana edistää myös digitaalisen kompetenssin kehittämistä ja hyödyntämistä. Resilienssin avulla ihminen pystyy hyödyntämään omia voimavaroja ja vahvuuksia ja ylläpitämään omaa hyvinvointiaan haastavissa ja uudenoppimista vaativassa työympäristössä. Resilienssi työelämässä menestymisen ehto
Digitaalisen kompetenssin merkitys tiimille
Digitaalisen kompetenssin kollegiaalisuus
Kollegiaalinen digitaalinen kompetenssi vahvistaa yksilön digitaalista kompetenssia ja päinvastoin. Yksilötason osaamisen lisäksi tarvitaan kollegoiden keskinäistä tukemista ja yhdessä oppimista tiimin osaamisen lisäämiseksi. Yhteisissä käytännöissä, kuten erilaisissa ongelmanratkaisutilanteissa ja työnantajan järjestämissä koulutustilaisuuksissa digitaalisen kompetenssin jakaminen koetaan empiirisen aineiston perusteella luonnolliseksi, mikä viittaa siihen, että oppiminen yhdistettynä työkäytäntöihin on tärkeä keino osaamisen jatkuvaan kehittämiseen organisaatioissa. Työssä tarvittava digitaalinen osaaminen on usein kontekstuaalista, joten peruskoulutus voidaan ymmärtää organisaation tehtäväksi, mutta laajempi digitaalisten taitojen asiantuntemus edellyttää kiinnostusta itseohjautuvaan oppimiseen.
Sosiaaliset kontaktit ja yhteisöllisyys
Yhteistoiminnallinen oppiminen työprosesseissa edellyttää keskustelevaa ja avointa ilmapiiriä, yhteishenkeä, työyhteisön jäsenten tasa-arvoisuutta, keskinäistä luottamusta sekä jo aikaisemmin mainitsemaani dialogisten viestintätaitojen tärkeyttä. Keskinäinen luottamus tiimissä vahvistaa myös yksilöiden motivaatiota ja myönteisiä asenteita oppimiseen. Vaikka monet tekevät autonomista työtä, tiimin yhteistyön ja sosiaalisten kontaktien merkitys koetaan jopa tärkeämmäksi etätyön lisääntyessä – tapahtui kommunikointi sitten kasvotusten tai virtuaalisesti.
Digitaalisen kompetenssin merkitys organisaatiolle
Johtamisen muutos
Toimintaympäristön muutos haastaa osaamisen johtamisen. Digitaalisen kompetenssin tarkasteleminen organisaation näkökulmasta tarkoittaa osaamistarpeiden pohtimista suhteessa ammatillisen kehittymisen odotuksiin, koulutusmahdollisuuksiin ja esimiesten tarjoamaan tukeen. Nämä ovat pitkälti riippuvaisia organisaation vaatimuksista ja työntekijöiden työhön liittyvistä ammattitaitovaatimuksista. Organisaatioiden näkökulmasta tämä tarkoittaa tarvetta digitaaliseen kompetenssiin liitettävien osaamiskriteerien kirkastamista ja mahdollisuuksien luomista vuorovaikutteisilla johtamiskäytänteillä.
Niin kuin edellä on esitetty, digitaalinen kompetenssi nähdään myönteisenä taitona silloin, kun se edistää henkilökohtaista ammatillista kehitystä, parantaa työllistettävyyttä ja edistää työn autonomiaa sekä kykyä sopeutua muutoksiin. Keskusteluissa ilmeni, että työnkuvien ja työtehtävien monipuolistaminen nähdään mahdollisuutena hankkia uusia taitoja ja kehittää tehokkuutta ja työn laatua. Tosin työntekijöiden näkemykset näyttävät olevan ristiriitaisia. Joillekin työn moninaiset roolit ovat kuitenkin kritiikin kohteena, koska työn digitalisoituminen koetaan työn yksipuolistumisena. Toisaalta ne, joilla digitaaliset taidot ovat paremmat näkevät työn moninaisuuden mahdollisuutena. Tässä yhteydessä oma asennoituminen on keskeinen tekijä niin kuin aikaisemmin totesin. Oman osaamisen kehittämistä ei voi siirtää organisaatiolle, pikemminkin tulisi nähdä organisaatio osaamisen mahdollistajana.
Käytäntöjen kehittäminen
Työntekijät odottavat osaamisen johtamisen olevan yksilön henkilökohtaisten tavoitteiden ja organisaatiotasolla määriteltyjen toimenkuvaan liittyvien yleisten ammatillisten vaatimusten jatkumo. Osaamista tukeva johtaminen muodostuu henkilökohtaisia ja organisatorisia tavoitteita tukevista käytännöistä ja vuorovaikutuksellisista esimies-alaissuhteista. Toiminnalliset käytännöt tarkoittavat oikeudenmukaista ja selkeää työnjakoa, keskinäistä luottamusta ja arvostusta sekä saavutettavuutta. Lisäksi organisaatioiden pitäisi ennakoida entistä paremmin digitaaliseen kompetenssiin ja laajemmin osaamiseen liittyvät tarpeet. Vaikka käsittelin aihetta monesta näkökulmasta, yhteenvetona voidaan todeta, että yksilö-, tiimi- ja organisaatiotasolla on hyvin samankaltaiset näkemykset digitaalista kompetenssista.
Osaamisen tunnistaminen
Keskusteluissa nousi esiin, että monet digitaalisilla alustoilla työskentelevät pitävät digitaalisen kompetenssin ja yleisemmin osaamisen olevan osittain kollegiaalisena. Toisin sanoen digitaalisen kompetenssin kollegiaalinen kehittäminen nähdään osana tiimi- ja työelämätaitoja: ne edistävät kollegoiden välistä kunnioitusta, tiimihenkeä, yhteistyötä ja vastavuoroisuutta. Lisäksi verkostoituminen näyttää saaneen uutta arvoa digitalisoituneissa työprosesseissa eli työyhteisön digitaalisen kompetenssin tunnistaminen ja jakaminen digitaalisilla alustoilla on yksi keskeisimmistä tavoista edistää oppimista.
Rakenteelliset ongelmat
Näyttää siltä, että rakenteelliset ongelmat voivat rajoittaa kollegiaalisen digitaalisen kompetenssin kehittymistä ja oppimismahdollisuuksia. Esimerkiksi sijaisten puuttuminen tekee koulutukseen osallistumisen mahdottomaksi. Lisäksi kiire ja epäselvä vastuunjako työprosessissa sekä viestinnän puute haittaavat osaamisen ja tiedon jakamista.
Miten digitaalista kompetenssia voidaan kehittää?
Tunnista kokonaisuudet
Työn digitalisoituminen on monitahoinen prosessi, jossa työn laadun parantamiseksi tulisi huomioida eri toimialojen ja organisaatioiden institutionalisoituneet rakenteet ja näiden toimijat kokonaisuuksina yksittäisten työtoimintojen sijaan. Tämä tarkoittaa digitaalisen kompetenssin, työelämätaitojen, ammatillisten taitojen, teknologian ja rakenteiden yhtäaikaista kehittämistä uudenlaisiksi työkokonaisuuksiksi. Halua kehittämiseen varmaan on puolin ja toisin, mutta organisaatioiden haasteina näyttää olevan organisaatioiden resurssoinnin, työtehtävien organisoinnin, henkilöstön jaksamisesta huolehtimisen muutostilanteissa sekä kestävän työn kehittämiseen liittyviä ongelmia.
Työssä oppiminen
Yksilön myönteinen asenne ei yksin takaa hyvää digitaalista kompetenssia, vaan tarvittiin myös asianmukaisia jatkokoulutus- ja opiskelumahdollisuuksia. Formaalien oppimisjärjestelyjen lisäksi informaalit oppimisympäristöt ovat tärkeitä. Itseopiskelu, käytännön kokeilut ja vertaistuki ovat hyväksi havaittuja tapoja kehittää digitaalista kompetenssia – ne rakentuvat jokapäiväisessä elämässä ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kollektiivinen digitaalinen kompetenssi sijoittuu siis tiimin jäsenten väliseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, ja se on kontekstisidonnaista.
Lähteet
